|
Ehei, tässä ei oo musta mittään niin yksinkertasta ku sanua että "Kaikki huumeet on laillistettava".
Ensinnäkin, musta ensiksi pitäisi käsitellä jokainen aine, joka nykyään luokitellaan huumeeksi, ja luokitella se uudestaan realistisemmin. Esimerkiksi kaikki depressantit olisi hyvä niputtaa yhteen, samoin kuin stimulantit. Kofeiini, teobromiini (suklaapavuissa...) sekä metamfetamiini on kaikki piristeitä, kaikki kuuluu samaan luokkaan. Samoin mietitään depressanteista. Sitten taas erotellaan turvalliset psykedeelit, eli ne, jotka voidaan "taata" turvallisiksi. Tähän luokkaan menee LSD, psilosybiini jne. En tiijä miten tästä jatketaan, varmaan jotakin muitakin luokkia olisi hyvä olla mutta en oo perehtynyt nyt täydellisesti tietenkään tähänkään että mihin nyt osaan mitäkin laittaa.
Sitten ruvetaan miettimään sitä ainetta vaikutusten kannalta, eli nyt päästään näihin vanhoihin "huumeisiin", sillä vahva psykoaktiivinen vaikutushan sen siinä huume-luokassa on aika kauan onnistunut pitämään. Psykoaktiivinen vaikutus, joka on niin suuri ettei sitä tarvi edes kokea, riittää että sitä pelkää, jättää kohtaamatta pelkonsa ja muodostaa asiasta kielletyn jutun, mikä on huono ja pilaa maailmaa. Huumeen siis.
Mielestäni kaikki psykoaktiiviset aineet olisi tärkeää jakaa erikseen fyysisten ja psyykkisten vaikutusten vahvuudenkin perusteella. Kannabis, MDMA, LSD ja psilosybiinisienet pääsee turvalliseen luokkaan fyysisten vaikutusten kannalta, sillä ne ei juuri elimistöä rääkkää. Sitten kun taas miettii, LSD ja sienet voi kuitenkin olla melko turmiollisia, mutta miksi? Koska se psyykkinen vaikutuskin voi olla niin suuri ettei ihmismieli kestä, ja ajautuu tekemään itsemurhan. Tai tappaa itsensä enemmän tai vähemmän vahingossa, mikseipä niin voisi käydä. Tällä tavalla kaikille aineille luokitellaan psyykkinen ja fyysinen vaikutus, ja sitten mietitään taas uudestaan asioita.
Itse uskoisin että tällaisen perusteellisen kartoituksen jälkeen alkoholi paiskattaisiin aika vahvojen huumeiden sekaan, kun taas "jopa" sienet näyttäisivät turvallisemmilta, vaikka voivatkin psyykkisellä puolella melkoista vauriota hetkellisesti ihmiselle tehdä.
Alkuperäiseen argumenttiin: Aineen ei tarvi täyttää muita ehtoja kuin se, että sillä on psykoaktiivinen vaikutus, jotta sitä kutsuttaisiin huumeeksi. Erittäin usea psykoaktiivinen aine on kuitenkin yleisesti hyväksytty, eikä niitä hyväksytä luokiteltavan huumeiksi vaikka ne kaiken järjen mukaan muiden psykoaktiivisten aineiden sekaan kuuluisivatkin. Päinvastoin, jos menet sanomaan että suklaa sisältää teobromiini-nimistä piristettä, joka on alkaloidi siinä missä kokaiinikin, eihän sinun väittämääsi otettaisi todesta.
Sitten tällanen ongelma mikä musta tuossa laillisuudessa on, on se että lain on toki tarkoitus suojella ihmisiä, joten miten suojellaan hulluudelta, kun se on niin mahdotonta määritellä. Jos et halua elää, haluat kuolla, olet todennäköisimmin sairas, ehkä jopa hullu, mutta et kuitenkaan saa tosissasi haluta kuolemaa, etkä haluakkaan, olet vain sairas ja luulet haluavasi sitä. Ihan sama mitä, niin sinä et halua kuolla. Jos joku kokee jonkin psykedeelisen kokemuksen jälkeen valaistumisen ja ymmärtää elämän turhuuden, sekä päätyy siihen tulokseen että kuolema on parempi vaihtoehto, voi kansalla olla sulattelemista siinä että annetaan ihmisen kuolla pois silmien edessä täysin laillisten aineiden vaikutusten alaisena hänen omasta tahdostaan. Tai voihan henkilö tappaa itsensä vaikka monta viikkoa sienitripin jälkeen, rohkaistuttuaan, ja sitten hän tulikin sienistä hulluksi kun kerran itsensä tappoi. Oho.
|